Kodin kolme avainsanaa -haaste

Homevialaura muisti minua haasteella! Kiitos murmeli - se sai tämän mamman taas hetkellisesti ajattelemaan sisustusjuttuja potkuhousujen sijaan. Lauran oman analyysin voi lukea täältä! (Suosittelen muutenkin koukuttavaa blogia ihan kaikille sisustusfaneille.)

Haasteena on siis kuvailla omaa kotia kolmella sanalla. Tässäpä sitä tulee!

1. Skandinaavinen

Meidän kodin perusta on vaalea, luonnonläheinen värimaailma. Aina välillä kaipaan piristysruiskeeksi värejä, mutta se vaihe menee yleensä muutamassa viikossa ohi. Luonto saa näkyä myös materiaaleissa: vanhaa kulunutta puuta, villaa, pellavaa, rehellisen maanläheinen lattia (vaikka laminaattia onkin). Suosimme myös skandinaavista designia: olohuoneessa on Secton Octo-valaisin, keittiö on tanskalaisen Kvikin ja sohvapöytä BoConceptin. Myös arkisissa asioissa, kuten astioissa, suosimme suomalaista Iittalaa ja Arabiaa, ja olenkin sitä mieltä, että pienetkin yksityiskohdat vaikuttavat kodin tuntuun. Sillä on merkitystä, mistä kupista aamukahvinsa juo.

2. Rento

Vaikka kodin linja onkin selvä, en ota sisustusta turhan vakavasti. Rakastan järjestystä ja suoria lehtipinoja, mutta toisaalta meillä asuu myös pieni rönsyilevä eteläeurooppalainen sisustaja. Turha kliinisyys ei kuulu kotiin eli vaikka en halua keittiötasoille loputonta kodinkonearsenaalia, muutama tyylikäs yksilö sallitaan. Meillä myös yhdistellään aika surutta uutta ja vanhaa, edullista ja kallista. Se ei toki ole sattumanvaraista vaan hyvinkin tarkkaan harkittua, mutta olen vahvasti tunnesisustaja ja se näkyy kotona jonkinlaisena rentoutena. Haaveilen ja suunnittelen, mutta saatan muuttaa suunnitelmaa sillä hetkellä, kun näen jotain, joka on "se oikea". Niin on käynyt muun muassa lastenhuoneen tapetin ja olohuoneen superkalliin pikkupöydän kanssa.

3. Keskeneräinen

Tällä adjektiivilla en mielelläni kotia kuvailisi, mutta koska asia on niin ilmiselvä, on se tähän listattava. Huomaan usein näkeväni itse kodin jo valmiina - viimeisteltynä taljoilla ja kynttilöillä ja kauniisti kehystetyillä julisteilla - mutta valokuvat kertovat karun todellisuuden ikkunalaudattomasta kodista. Keskeneräisyydessä on kaks puolta: Sisustus ei synny hetkessä enkä sitä haluakaan; nautin myös matkasta kohti "valmista kotia" (jos sitä on olemassakaan). Usein minua kuitenkin ahdistaa se, että tiedän tasan tarkkaan mitä haluan ja miltä täällä "sitten joskus" näyttää - mutta ei nyt. Projekti jatkuu.

Haaste tulisi jakaa eteenpäin, mutta minun on nyt tunnustettava, että en ole ehtinyt lukea muiden blogeja eli minulla ei ole aavistustakaan, mihin suuntaan haasteen tuikkaisin eteenpäin. Tämän saa napata vaikka ihan oma-alotteisesti käyttöön, jos tuntuu, että oma koti on analyysin tarpeessa.

Pyhäinpäivän kotoilua kaikille!