20. joulukuuta 2011

Onko täällä kilttejä lapsia?

Olen kirjoittanut paljon lahjojen antamisesta ja sen ihanuudesta. Myönnän kuitenkin, että myös lahjojen saaminen on ihanaa - varsinkin, kun ne annetaan sydämestä.

Olen ihmisenä todella kiltti. En halua koskaan pahoittaa kenenkään mieltä, ja jos vahingossa joskus teen niin, pahoitan oman mieleni vielä pahemmin. Silti tänä syksynä en tunne itseäni kovin kiltiksi. En tiedä mistä se johtuu - ehkä siitä, että minulla ei ole ollut tarpeeksi aikaa perheelleni, ystävilleni tai edes sulhaselleni! Lupaan... Tai ainakin yritän olla siinä suhteessa kiltimpi. (Liikoja ei tosin kannata luvata, kun työt ja koulu vievät minkä vievät.)

Tänään sain ensimmäiset joululahjani. Kauniissa kääreissä, yllätyksenä ja sydämestä annettuna. Se kosketti. Työkontakteilta tuli suklaata ja viiniä - täydellinen, varma lahja, eikä mitään turhaa jää nurkkiin pyörimään. Työkaverini ja ystäväni puolestaan toi suloisen paketin kiitokseksi vanhoista vaatteista, jotka annoin hänen tyttärelleen. Pieni, kaunis ele - ja siitähän joulussa on kyse!




Ps. Mielestäni on ihana idea paketoida lahja sanomalehteen - ekologista ja kaunista! Ja se, että sanomalehti on vaaleanpunainen Gazzetta dello sport kielii, että lahjan antaja on todella ollut sydämellään mukana. Näin kaunista kääröä ei millään haluaisi avata!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti